maanantai 17. huhtikuuta 2017

Voiko oppilaan menestyminen riippua siitä, kenen luokalle pääsee?

Samasta pihapiiristä yhdessä kouluun kävelevät kaverukset käyvät eri koulua. Matka on sama, oppiaineet ovat samat, rakennuskin on sama ja välitunnilla pelataan yhdessä - opiskelu kuitenkin muovaa heidän koulunkäyntinsä hyvin erilaisiksi.

Toinen kaveruksista tekee ylemmän luokka-asteen matematiikkaa, koska osaa niin hyvin. Hänen ystävänsä saa negatiivisen palautteen tuntimerkinnän Wilmaan, jos erehtyy tekemään kirjastaan liikaa tehtäviä.

Illalla he leikkivät vain harvoin yhdessä. Toisella on kotitehtäviä niin paljon, ettei ehdi ulos. Kaveri sen sijaan saa harvoin läksyä.

He opiskelevat eri tavoin. Toinen tutkii luonnon ilmiöitä lähimetsässä käyden ja luokassa kokeellisesti. Hänen kaverinsa istuu samalla paikalla koko päivän tehden ainoastaan työtä vihkoon ja kirjaan. Yhden luokassa tietokoneet ovat päivittäisessä käytössä, toisella tuskin koskaan.

Myös heidän opiskeluryhmänsä ovat erilaiset. Yhden luokassa on usein vaikea keskittyä metelin vuoksi. Ystävän luokassa opiskellaan hiljaisesti tai käydään rauhallista keskustelua, joka tukee oppimista ja keskittymistä.

Molempien opettajat tekevät hyvää työtä tavoitteena oppilaiden oppiminen. Molempien opettajien tunneilla oppii - monia samoja asioita, mutta myös kovin erilaisia asioita. Onko siis erilainen koulunkäynti ongelma lainkaan?

Silloin, kun opiskelun tapa kumpuaa vain opettajan tyylistä, "väärä tyyli" voi olla osa oppilaan ongelmaa. Me kaikki tiedämme, miten haitallista voi olla, kun lahjakas ei saa haasteita, kun erityisherkkä ei saa hiljaisuutta, kun hidas puurtaa vailla taukoa, tai kun kokemuksellinen oppija laitetaan aina vain kirjan ääreen.

Mikä on tärkeää ja mikä tärkeintä, on kysymys, johon meidän pitäisi aika ajoin vastata yhdessä, jotta yhteinen ymmärryksemme oppilaiden opiskelun järjestämisestä vahvistuisi. Kun pohdimme yhdessä, alamme ratkoa yhdessä. Silloin ajatus jokaisen opettajan omasta kioskista, jossa myydään oppia, riippumatta siitä, mitä viereisessä kioskissa tapahtuu, hautautuu. Kun yhteinen osaaminen ja yhteiset arvot selkiytyvät, oppilaan opiskelu ei ole sen arvonnan tulos, kenen opettajan luokalle sattui pääsemään. Ennen kaikkea, silloin opettajat eivät jää yksin oppilaiden haasteiden, uudistuvan opetussuunnitelman tai vaativien huoltajien kanssa.

Ei kommentteja: