Askeleita uuteen opetussuunnitelmaan 2 - ilmiönä syksy

SYKSY 

 Ilmiöviikko 43 | 5. – 6. lk

Ohjeita oppilaalle:

YMPÄRISTÖOPPI 

Tee parin/ryhmän kanssa tutkimustyö aiheesta syksy.

1. Kirjoittakaa kysymyksiä syksystä.
2. Valitkaa 1 – 2 kysymystä, joista muokataan tutkimus.
3. Suunnitelkaa tutkimuksenne.
4. Päättäkää, miten esitätte tutkimuksenne tulokset toisille.

 ÄIDINKIELI 

Lue tekstejä valitusta tutkimusaiheesta yhdessä parin/ryhmän kanssa.

1. Lukekaa otsikko yhdessä.
2. Keskustelkaa siitä, mistä teksti kertoo.
3. Lukekaa kappale kerrallaan. Pysähtykää sitten keskustelemaan siitä, mitä tekstistä ymmärsitte ja opitte.

 KUVATAIDE

Suunnittele ja laadi syksyinen työ, jossa ilmenee syksyn kauneus.

1. Harjoittele ja hahmota muotoa.
2. Tutki värien sekoittamista sekä yhteensopivuutta.

 Opettajan muistilista:

 TAVOITTEET OPETUSSUUNNITELMASTA

1. Oppilas osaa asettaa itselleen tavoitteita. (YM)

2. Oppilas osaa laatia aiheeseen liittyviä kysymyksiä. (YM)

3. Oppilas osaa muokata tekemästään kysymyksestä tutkimuksen lähtökohdan. (YM)

4. Oppilas osaa käyttää TVT:aa tutkimusprosessissa. (YM)

5. Oppilas sujuvoittaa tieto-tekstin lukutaitoaan ja käyttää tekstinymmärtämisen perusstrategioita. (ÄI)

6. Oppilas laajentaa sanavarastoaan. (ÄI)

7. Oppilas haluaa kehittää omaa kuvailmaisuaan syksyisen maiseman tai ilmiön kuvaamisessa. (KU) 
 8. Oppilas oppii arvioimaan hakemansa tiedon soveltuvuutta omaan projektiinsa. (L4)

9. Oppilas etsii ja lukee tai kuuntelee syksyyn liittyviä uutisia mediasta. (L4)


Hyvänmielen todistus ei tuo hyvää mieltä

Lukuvuositodistus on väärin ymmärretty sijaiskärsijä. Sen harteille ladataan koko arvioinnin taakka ja sen odotetaan kannustavan, ohjaavan sekä suuntaavan oppilaan opiskelua. Kerran vuodessa saatu paperi ei paikkaa  puuttunutta arviointia, mutta saattaa pahimmillaan heikentää motivaatiota merkittävästi. Kun lapsi ei tunne arvioinnin kriteereitä, kohdistuu pettymys hänen mielessään kokonaisitsetuntoon aiheuttaen tunteen huonoudesta.

Todistus epäonnistuu tehtävässään, kun
- oppilas pettyy arviointiinsa,
- oppilas ei tiedä arvioinnin kriteereitä, ei siis tiedä, mitä arvioidaan,
- arviointi kohdistuu sellaisiin ominaisuuksiin, joihin oppilas ei voi vaikuttaa,
- oppilaan Suomen kielen heikkous vaikuttaa kaikkeen arviointiin.

Ruotsalaiseksi väitetty ajatus hyvän mielen todistuksesta (HS 15.10.) kompastuu mahdottomuuteensa. Vailla perusteita saatu arvio ei ohjaa oppilasta. Hän ei ymmärrä arvioinnin kriteereitä tai koe voineensa vaikuttaa omaan arviointiinsa. Olo on yhtä pätevä, kuin arpajaisissa.

Motivaatio ja tunne onnistumisesta syntyvät, kun
- oppilas kokee olonsa opinnoissaan niin turvalliseksi, että uskaltaa yrittää,
- oppilas tietää, mitä on realistista tavoitella ja saa siihen tukea,
- oppilas saa myönteistä palautetta ponnisteluistaan ja oppimisestaan riippumatta siitä, millä tasolla hän on,
- arviointi ei keskity todistuksen arvosanaan, vaan jatkuvaan palautteeseen.

Kun oppimisen arviointi on hoidettu huolella, todistuksen arvosanat eivät tule yllätyksenä. Ne kertovat oppilaalle ja vanhemmalle vain sen, minkä he jo tiesivät. Jos jokin arvosana jäi harmittamaan, oppilas tietää, mitä asialle kuuluu tehdä.